perjantai 24. tammikuuta 2014

Tulevaisuuden maaseutu on edelleen houkuttava


Työ- ja elinkeinoministeriön maaseutubarometrin mukaan suomalaiset näkevät maaseudun tulevaisuuden valoisana. Maaseutu on dynaaminen alue, jossa on mahdollisuus kehittää uudenlaisia palveluja ja elinkeinoja, ja yhdistää näihin luonnon rauhasta nauttiminen ja muita hyvän elämän aineksia.

Maaseudulla on tärkeä rooli suomalaisten elämässä nyt ja tulevaisuudessa. Maaseudulla nähdään olevan potentiaalia monien nykyisten ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittymiseen. Erityisesti uusiutuvan energiantuotannon, lähiruoan ja siihen liittyvien palvelujen sekä
elämys- ja virkistyspalvelujen mahdollisuuksien nähdään paranevan voimakkaasti. Maaseutua pidetään hyvänä toimintaympäristönä myös innovatiiviselle yrittäjyydelle. Suomalaisten mielikuva maaseudusta on erittäin myönteinen. Maaseutuun liitetään vahvasti luonto, aitous ja hyvä elämä. Myös ympäristöystävällinen elämäntapa liitetään maaseutuun.

Maaseutukatsaus 2014 ennakoi, että maaseutualueilla tuotetaan jatkossa yhä enemmän esimerkiksi matkailuun, biotalouteen, energian tuotantoon ja kaivosteollisuuteen liittyviä tuotteita ja palveluita. Ne myös tuovat maaseudulle lisää työpaikkoja. Yksityisiin palveluihin ja jalostukseen syntyy uusia yrityksiä.

Palvelujen tuotantoon maaseudulla tarvitaan uusia ratkaisuja

Etäisyydet julkisten palvelujen toimipisteisiin ja muihin palveluihin ovat maaseudulla pidentyneet. Tulevaisuuden näkymänä on, että omaehtoisesta palveluiden järjestämisestä sekä sähköisistä palveluista saadaan uusia ratkaisuja koettuihin ongelmiin.

Katsauksessa ennakoidaan, että maaseudun paikallisyhdistykset huolehtivat muun muassa kimppakyytien ja yhteiskuljetusten järjestämisestä. Omaehtoiseen palvelujen järjestämiseen syntyy osuuskuntia ja yrityksiä. Palveluvalikoimassa yleistyvät hybridi-palvelut, jolloin osa palveluihin liittyvistä toimista hoidetaan kasvokkain ja osa verkon kautta sähköisinä palveluina. Palveluja tuotetaan yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä.

Maaseutuasuminen houkuttaa, mutta samaan aikaan maaseudun väkiluku on vähentynyt
Maaseutuasuminen nähdään houkuttelevana ja sille on kysyntää. Joka kolmas barometrin vastaaja haluaisi asua vakituisesti maaseudulla, mutta tällä hetkellä se toteutuu vain viidenneksellä. Samaan aikaan maaseudulla asuva väestö on kuitenkin vähentynyt. Maaseutukatsauksessa ennakoidaan, että maaseutualueet muuttuvat entistä enemmän ”asumisen maaseuduksi” eli suurin osa maaseudulla asuvista käy muualla töissä. Erityisesti kaupunkien kehysalueilla ja muilla kaupunkien lähellä sijaitsevilla maaseutualueilla tämä kehitys korostuu.

Maaseutukatsaus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.tem.fi/julkaisut

tiistai 7. tammikuuta 2014

Uusi vuosi alkaa koulutuksilla


Elinvoimaa Joutsaan -kehittämishanke kouluttaa:

JÄRJESTYKSENVALVOJAN PERUSKOULUTUS (32 h)
11.-12.1. ja 25.-26.1.2014 klo 9-16
Kaikille avoin koulutus järjestetään Joutsan Nuorisoseurantalolla (Jousitie 27). Koulutus sisältää teorian lisäksi käytännön harjoituksia sekä loppukokeen. Kurssin hyväksytysti suorittanut henkilö voi hakea järjestyksenvalvojaksi hyväksymistä kotipaikkakuntansa poliisilta.
Osallistumismaksu 50€/hlö. Ilmoittautumiset 9.1. mennessä tiia.rantanen@joutsa.fi tai 040 554 6759.

TAPAHTUMAN SUUNNITTELUN ABC YHDISTYKSILLE
21.1.2014 klo 17.30-20.30 kunnan valtuustosalissa (Länsitie 7, 2. krs)
Koulutusillan aikana käydään läpi tapahtuman järjestämiseen liittyvää suunnittelua, markkinointia ja viestintää, järjestämisen organisointia sekä turvallisuuteen liittyviä asioita.
Koulutus on yhdistyksissä toimiville maksuton.  Ilmoittautumiset 14.1.2014 mennessä tiia.rantanen@joutsa.fi tai 040 554 6759.

TEE OMAT NETTISIVUT YHDISTYKSELLE
15.2.2014 Joutsa klo 10-15.30
Koulutuksessa tehdään yhdistykselle oman verkkosivut Google Sites – palvelun avulla.
Koulutuksen osallistujamäärä on rajattu 10 henkilöön, osallistujilta edellytetään internetin ja tietokoneen käytön perustuntemusta. Koulutus on yhdistyksissä toimiville maksuton. Ilmoittautumiset 23.1.2014 mennessä tiia.rantanen@joutsa.fi tai 040 554 6759.

Lisätiedot koulutuksista kunnan tapahtumakalenterista: www.joutsa.fi
Tervetuloa koulutuksiin!

maanantai 16. joulukuuta 2013

Kuntaviestintä muutoksessa


Kuntaliitto tiedottaa:

Resurssien vähyys huolettaa kuntaviestijöitä

Kunnat ovat siirtäneet viestintäänsä verkkoon

 

Kunnat viestivät entistä aktiivisemmin verkossa, selviää Kuntaliiton kyselystä. Kuntien viestintäkyselyn tuloksissa näkyy suomalaisen kuntakentän moninaisuus: suurissa kaupungeissa viestitään paljon ja siihen myös panostetaan, kun taas pienemmissä kunnissa viestintää tehdään ilman budjettia ja sivutoimisesti muiden töiden ohella.

Kaikkiaan 97 prosenttia kyselyyn vastanneista piti kunnan omia verkkosivuja tärkeänä tai erittäin tärkeänä viestintäkanavana. Sosiaalinen media ei ole vielä lyönyt itseään läpi kuntien viestinnässä: sitä piti tärkeänä viestintävälineenä alle puolet vastanneista kunnista, viidennes puolestaan ei lainkaan tärkeänä.

– Suurissa kaupungeissa sosiaalinen media on ahkerassa käytössä. Se on luonteva uusi väline keskustelulle ja osallistumiselle, joskin perinteiset asukasillat ovat edelleen tärkeitä ja kaikille käyttökelpoisia, Kuntaliiton viestintäjohtaja Jari Seppälä kommentoi tuloksia.

Kuntaliiton kyselyyn vastasi 163 kunnan viestinnästä vastaavaa henkilöä. Suomessa on 320 kuntaa.

Kuntalaisten tiedonsaantia edistetään

Viestinnän yhdeksi tärkeimmistä tehtävistä arvioitiin kunnan päätöksenteosta viestiminen. Tätä edistämään useassa kunnassa on otettu käyttöön valtuuston kokousten videointi ja välitys verkossa.
Neljäsosassa vastanneista kunnista valtuuston kokousten seuraaminen verkossa on tavalla tai toisella mahdollista: joko suorana lähetyksenä tai tallenteena. Verkkolähetykset ovat erittäin yleistä suurissa kaupungeissa: kaikissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa on mahdollista seurata valtuuston kokousta suorana lähetyksenä ja 50 000 – 100 000 asukkaan kunnissakin lähes 60 prosentissa.

Kaikki kyselyyn vastanneet kunnat viestivät kunnanhallituksen päätöksenteosta verkkosivuillaan, hieman harvempi lautakuntien työstä. Entistä useammat kunnat julkaisevat verkossa myös esityslistoja liitteineen.

– Kunnan viestintä on entistä enemmän vuorovaikutusta, joka alkaa päätösten valmisteluvaiheessa. Suuri osa kunnista julkaisee vuorovaikutusta tukeakseen valmisteluun ja päätöksentekoon liittyviä tietoja laajemmin kuin laki edellyttää, Jari Seppälä toteaa.

Viestinnän heikko arvostus ja niukat resurssit huolestuttavat

Kyselyyn vastanneet kuntaviestijät jakavat huolen resurssien vähyydestä. Samalla muistutetaan, että viestinnän tarve korostuu aina, kun kunnassa tapahtuu muutoksia, olipa kyse kuntaliitoksesta tai verkkosivujen uudistamisesta.

Suurin osa kunnista viestii ilman kokoaikaista palkattua viestintäammattilaista. Päätoimisia viestintähenkilöitä on kyselyn perusteella runsaalla 50 kunnalla.
Vastanneista 42 prosentilla viestinnän vuosibudjetti on alle 20 000 euroa, joka neljännessä kunnassa ei ole ollenkaan erillistä budjettia viestintään.

– Viestintä on kunnan ylimmän johdon tärkeimpiä työkaluja. Johtoryhmätyöskentelyssä pitää olla mukana viestintänäkökulma, vaikka ei kunnassa olisikaan päätoimista viestinnän ammattilaista. Kuntalaiset odottavat myös kaikkien nykyaikaisten kanavien käyttöä heille tärkeiden asioiden viestimisessä, Jari Seppälä muistuttaa.

Tulevaisuuden haasteiksi viestinnässä arvioitiin yleisimmin tiukka taloustilanne sekä muuttuva mediaympäristö, johon kuuluu nopeuden vaatimus, tiedotusvälineiden uudenlaiset toimintatavat sekä sosiaalinen media.

--

Meillä Joutsassa on nyt hankkeen myötä kehitetty viestintää. Mitkä olisivat sinun toiveesi vuodelle 2014, jotta kuntaorganisaation ja kuntalaisten välistä vuorovaikutusta saataisiin edelleen kehitettyä?

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Joutsa - hyvä paikka asua kirjoitus- ja valokuvauskilpailu pakettiin


Joutsa – hyvä paikka asua kirjoitus- ja valokuvakilpailun tuotoksissa näkyi monia tuttuja teemoja, kuten luontoa ja lupsakkaa meininkiä sekä paikallistapahtumia. Hyvän asuinpaikan avaimina näyttäytyvät myös hyvät harrastuspaikat ja paikalliset ihmiset. Kirjoituksissa vertailtiin Joutsaa muihin paikkakuntiin ja erityisesti suuriin kaupunkeihin. Nuorten teksteissä pohdiskeltiin mahdollista muuttoa pois Joutsasta opiskelun tai töiden perään. Vanhemmat kirjoittajat kertasivat syitä Joutsaan paluulle tai sinne jäämiselle. Valokuvissa esiteltiin erityisesti luontoa ja yhteistä tekemistä.

Kilpailuun osallistui yhteensä 17 valokuvaa ja 14 kirjoitusta. Valokuvasarjan voittajaksi tuomaristo valitsi Leila Backmanin kuvan ”Heinähulinat”, jossa Leivonmäen kansallispuiston ystävät hoitavat niittäen Syysniemen ketoa. Tuomaristo kuvaili valokuvaa näin:
”lämminhenkinen kuva, sopii mainiosti kilpailun henkeen – talkootyöllä on iso merkitys. Asetelmallisesti kiinnostava”

”Välittyy aito joutsalainen yhdessä tekemisen meininki sekä perinteikkyys”

”kuvassa on onnistunut sommitelma ja rytmi etu- ja taka-alan hahmojen kesken. Kateellinen katselija tahtoo mukaan heinätöihin!”

Kirjoituskilpailun voittajaksi nousi Pasi Rantanen kirjoituksellaan Joutsa – hyvä ja helppo paikka asua. Tuomariston perusteluissa kirjoituksesta sanottiin näin:
”Tämä on hyvin kirjoitettu teksti, jossa on löydetty olennaisia ja erityisesti Joutsaan liittyviä asioita persoonallisen kokemuksen kautta.”

”vastasi selkeimmin ja kokonaisvaltaisimmin alkuperäiseen kysymykseen Joutsan vetovoimasta. Kirjoituksessa haettiin omaa näkökulmaa. Ydinviesti on, että ihmiset tekevät Joutsasta hyvän paikan asua. Tämä varmasti pätee kaikkiin paikkoihin, mutta kirjoittaja kehystää viestinsä tyylikkäästi yhdistelemällä analyyttista pohdiskelua ja henkilökohtaisia muisteloita Joutsasta. ”

Kaikille avoin kilpailu käytiin kesällä 2013. Kilpailun tuomaristo arvioi ja pisteytti kaikki kilpailutyöt nimettöminä. Tuomaristoon kuuluivat Joutsan vapaa-ajanasukkaat Maarit Skogberg ja Esko Kurvinen, opiskelija Riitu Pirkkalainen, kirjastonjohtaja Nina Kuikka sekä päätoimittaja Markku Parkkonen.
Kilpailun tuotokset ovat nähtävillä laajemmin näyttelyssä maaliskuussa 2014 Joutsan kirjastolla ja huhtikuussa Leivonmäen kirjastolla.

Onnittelut vielä voittajille ja kiitokset kaikille osallistumisesta!