Kuntaliiton kyselyssä kuntalaisen vaikuttamismahdollisuudet esillä

Kuntaliitto järjesti syksyllä aivoriihen, johon osallistui liki 1500 vastaajaa. Tässä tuloksista tehty tiedote. Voitaisiinko meille ideoida tästä jotain?

Kuntalainen haluaa vaikuttaa kuntansa rahankäyttöön ajoissa ja ideoida enemmän

Miten kuntalaisten ääni saadaan kuuluviin kunnassa? Tämä kysymys esitettiin kuntalaisille sähköisessä aivoriihessä lokakuussa. Tuloksena oli lähes 2000 vastausta, joissa korostuivat toiveet tuntea vaikuttavansa aidosti ja riittävän ajoissa omaa arkea lähellä oleviin asioihin. Käytännön vaikuttamistapoja ideoitiin useita vaikuttamisbusseista avoimiin budjetteihin.

Vastauksissa korostuu, että kuntalaiset ovat kiinnostuneita omasta asuinalueestaan, palveluista ja siitä, mihin kunnan rahat käytetään. Kuntalaiset haluavat osallistua keskusteluun siitä, mitkä tehtävät ja palvelut ovat tärkeimpiä. Priorisoinnin välineiksi ehdotettiin mm. tärkeysjärjestyskyselyä sekä osallistuvaa budjetointia.

"Netin kautta on mahdollista järjestää jokaisessa kunnassa tiedustelu kuntalaisilta, mitä he pitävät tärkeimpinä tehtävinä. Vaikka se ei edusta kaikkien mielipiteitä tasapuolisesti, voi sitä käyttää apuna päätöksenteossa.”

"Kuntalaisten tulisi saada helpommin osallistua eri asuinalueiden kehittämiseen. Kuntalaisilta tulisi kysellä kaavoitusideoita ja vinkkejä alueen kehittämiseksi.”

Palvelujen käyttäjien ääni kuuluviin, järjestöille enemmän valtaa

Saadaanko kuntalaisten käyttökokemukset palveluista hyötykäyttöön ja todelliseksi muutosvoimaksi, sitä pohtivat sekä aivoriiheen osallistuneet kuntalaiset että viranhaltijat.

”Haluaisin, että entistä enemmän otettaisiin käyttäjää mukaan palvelun kehitykseen ja kysyttäisiin heiltä, miten palvelu tulisi järjestää tai kuinka sitä voisi kehittää. Voisi olla myös sellaisia kanavia, joissa käyttäjä ja tuottaja keskustelisivat ja kehittäisivät palvelua yhdessä."

”Palvelun käyttäjät, esim. päiväkodissa ja koulussa lasten vanhempia voisivat määräaikaisina käyttäjäraateina olla kehittämässä ja arvioimassa palvelua."

”Esimerkiksi pyöräilijän havaitsemat puutteet ja konkreettiset parannusehdotukset tiettyyn reittiin tai viitoitukseen, ympäristöystävällisiin toimintatapoihin tähtäävät laajemmat kehittämisehdotukset ja palvelujen kehittämiseen liittyvät ehdotukset pitäisi olla mahdollista tuoda helposti esille. Asukkaan näkemyksiä pitäisi arvostaa oman elinympäristön asiantuntijan näkemyksenä.”

Yhteinen keskustelu päättäjien, asiantuntijoiden ja kuntalaisten kesken koetaan aivoriihen keskustelijoiden mukaan erittäin tärkeäksi.

Myös järjestöjen kanssa toivotaan nykyistä enemmän vuorovaikutusta. Esimerkiksi kyläyhdistyksille ja asukastoimikunnille haluttiin enemmän valtaa päätöksenteossa ja budjetoinnissa. Kuntalaiselle erilaiset verkostot tarjoavat mahdollisuuden vaikuttaa ilman poliittista aktiivisuutta.

”Korttelikokouksille tai -komiteoille annetaan valtaa esim. alueen pienempien infrahankkeiden ja palvelujen suunnittelussa ja niitä koskevassa päätöksenteossa. Ellei lopullista päätösvaltaa haluta antaa, korttelikomitea voi muotoilla ehdotukset, joista kunnanvaltuusto lopulta päättää. Miksi kunnanvirastossa teknisen puolen miehet tietäisivät muka paremmin, mihin ja millaiset ajohidasteet meidän korttelissa pitää rakentaa?"

Villitkin kehittämisideat otettava vakavasti

Kuntalaiset haluavat avointa vuorovaikutusta asioiden valmisteluvaiheessa tai jo sitä ennen.

Aivoriiheen osallistuneet arvioivat, että kunnissa ideoita saa antaa ja vaikuttamista pidetään tärkeänä arvona, mutta käytännössä kuntalaisten ideat tyssäävät liian usein viranomaiskoneiston rattaisiin.

"Kuntalaisten olisi hyvä päästä visioimaan myös muita kuin konkreettisia kehitysjuttuja. Millaisia ympäristöratkaisuja olisi hyvä toteuttaa 20 vuoden päästä? Missä haluaisit asua ja miksi? Kunnan kehittämisessä pitäisi huomioida pitkäjänteisyys. Ideointi ei saisi tyssätä siihen, että virkamies haluaa tehdä työtä niin kuin ennenkin, ja uuden idean miettimisestä on liikaa vaivaa, koska se tarkoittaa omien toimintatapojen muuttamista."

Leivonmäen kunta kylässä -illan satoa

Keskustelemassa oli noin 50 henkilöä.

Avauspuheenvuorot:

kunnanhallituksen puheenjohtaja: kiertue on järjestetty, jotta voidaan tarjota avoimia keskustelutilaisuuksia kuntalaisille

kunnanjohtaja: kunnassa on ollut kiireinen ja työteliäs syksy. Talousasiat ovat olleet keskeisiä, huonoon tilanteeseen syynä lähinnä terveysmenojen runsas kasvu. Lisäksi kunnassa on käynnissä yt-menettely sekä erityisselvitys kuntaliitoksiin liittyen. Talouden oikaisu on ainoa keino pysyä itsenäisenä kuntana.

Keskustelunaiheita:

-          Jäteuudistus, mitä tapahtuu?

• Syynä muutokseen on jätelain uudistus, jossa velvoitetaan jätteen määrän vähentämiseen, kierrätyksen lisäämiseen ja jätteiden jatkohyödyntämisen lisäämiseen
• Kiinteistökohtainen jätejärjestelmä otetaan käyttöön ensi vuoden alusta. Tällöin sekajätteen keräys yhteispisteessä loppuu ja jäljelle jäävät vain kierrätysastiat. Kierrätyspisteen valvontaa lisätään, jotta sinne kulkeutuvat vain asianmukaiset jätteet.
• Uusittu jätetaksa ja jätehuoltomääräys ovat luonnosvaiheessa, ja niistä on tiedotettu Joutsan Seudun kautta. Kun uudet määräykset saavat hyväksynnän, lähtee jokaiseen talouteen joulukuun alussa kirje toimintaohjeineen
• Kari Gylden kertoo, että hänen yrityksensä pihassa on yhteinen metallinkeräys, johon leivonmäkeläiset voivat tuoda metallijätteet, eikä niitä tarvitse kuljettaa Joutsan kirkonkylälle asti
• Ihmeteltiin, ehditäänkö kaikki sopimukset tehdä kuukaudessa ja onko aikataulu liian tiukka, kun uudistukset ovat vasta luonnoksina. Taneli Rasmus kertoi, että jätteenkuljetuksesta vastaavissa yrityksissä on osattu varautua tähän ja useat asukkaat ovat jo tehneet sopimuksen. Mikäli asukas ei tee sopimusta ajoissa, tulee hänen kuljettaa jätteet itse jäteasemalle vuoden alusta lähtien
• Mitä tapahtuu käytöstä poistuville jätekatoksille? Ne myydään käyttöön yhteisastioiksi kunnan alueella. Osa astioista jää kunnalle, jotta niitä voidaan ottaa käyttöön erilaisten tapahtumien yhteydessä
• Kunnassa suositellaan, että asukkaat tekisivät haja-asutusalueella yhteissopimuksia naapureiden kesken, jotta jäteautoilla ei tarvitse ajella pikkuteitä suotta jokaiselle asunnolle
• Mikäli asuu vakituisesti Joutsan kunnassa ja omistaa lisäksi kesämökin, voi tehdä jätekimpan/yhteissopimuksen vakituisen asunnon kanssa
• Teollisuustien jäteaseman aukioloja tullaan laajentamaan niin, että asema on avoinna myös lauantaisin ympäri vuoden, jotta työssäkäyvät voivat käyttää sitä myös
• Voitaisiinko esim. vuosittain järjestää kyläkunnittain ongelmajätteen keräys? Tätä on joskus tehty ja voidaan harkita jatkossa. 

-          Kuka tekee Leivonmäellä kaukolämmön putkitöitä, miksei urakkaa ole kilpailutettu?

• urakka jäi hankintarajan alle, eikä sitä sen vuoksi kilpailutettu

-          Mikä on ns. postin rivitalon kohtalo?

• Postin pään purkamista ei suunnitella, koska tiloissa on koulun toimintaa. Useampaan kunnan kiinteistöön vedetään nyt kaukolämpö, jota tuotetaan hakkeella. Kunta säästää maksaessaan vain tuotetusta lämmöstä, yrittäjän vastuulla on lämmön tuottaminen. Vanhat öljylämmityskattilat jäävät kiinteistöihin varavoimaksi.
• kysyttiin, voiko kaukolämpöön liittyä myös muut kuin kunnan kiinteistöt? Tällä hetkellä ei voi, mutta ehkä hakelämpöä tuottava yritys tarjoaa mahdollisuutta jatkossa myös muille.

-          Miten elinkeinohomma hoidetaan jatkossa, kuka on kunnassa yhteyshenkilö?

• Kunnanjohtaja vastaa toiminnasta, yhteyttä voi ottaa milloin vain. Elinkeinotoimintaan halutaan panostaa. Uusyrityskeskus palvelee paikkakunnalla uusia aloittavia yrityksiä ja jo toimivien yritysten osalta luodaan oma verkosto paikallisista toimijoista esim. tilitoimistoista ja pankinjohtajista.
• kysyjän mukaan kaikki asiat eivät ole kunnanjohtajatasoisia asioita ja lisäksi kunnanjohtajaa voi olla vaikea tavoittaa. Tarvitaan henkilö, joka vastaa puhelimeen aina. Harri Nissinen kertoo, että häneen voi olla yhteydessä kaikissa asioissa ja jos ei vastaa heti puhelimeen, niin soittaa kyllä takaisin. Kunnassa on halu edistää elinkeinotoimintaa, siihen panostetaan ja ovet ovat aina auki, joten tervetuloa käymään. Leena Hietalalla on kokemusta matkailuasioista ja hänen puoleensa voi kääntyä niissä. Maanhankintaan, kaavoitukseen ja yritysten sijoittumiseen liittyvissä asioissa Taneli Rasmus on oikea henkilö.
• kysytään kuinka kunnassa varaudutaan uuteen hankekauteen, jossa yritysasiat ovat myös keskeisiä. Vastataan, että hanketoimintaa on, mutta kunnassa täytyy myös etsiä omaa linjaa. Kunnassa on käynnissä oma Elinvoimaa hanke, joka jatkunee vielä ensi vuonna.

-          Leivonmäeltä ollaan lopettamassa sekä aikuisneuvola- että lastenneuvolapalveluja, kuinka jatkossa toimitaan?

• talouden vakauttaminen vaatii palvelujen karsintaa, joista yksi on Leivonmäen neuvolapäivän siirtyminen Joutsaan. Muitakin supistuksia toimintoihin on tulossa, jollain aikavälillä Joutsassa tullaan luopumaan kokonaan lääkäripäivystyksestä sekä röntgen- ja laboratoriopalveluista.
• kysyjiä ihmetyttää, kuinka paljon säästöä todella syntyy, jos neuvolatoimintaa on yhtenä päivänä viikossa Leivonmäellä olemassa olevissa tiloissa. Puhutaan myös ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tarpeesta ja siihen panostamisesta. Harri Nissinen kertoo, että esim. lääkärikäynnit yleislääkärillä Joutsassa tulevat kalliimmiksi, kuin lääkärikäynnit yhteispäivystyksessä Novassa Jyväskylässä (Keski-Suomen sairaanhoitopiirin päivystysyksikkö).

-          Kunnan kehittämiseksi pitäisi panostaa palveluihin, eikä leikata. Ei kukaan halua muuttaa palveluttomaan kuntaan, joten eikö toimintaa voisi tehostaa lakkauttamisen sijaan?

• palvelut kunnassa ovat olleet niin hyviä ja osin yliresurssoituja, ettei yksityisille yrityksille ole ollut markkinoilla tilaa. Tätä ylitarjontaa pyritään nyt purkamaan ja miettimään uusia vaihtoehtoja palveluiden hankkimiseksi esim. palvelusetelin avulla.
• kolmannen sektorin mukaan ottaminen palveluiden tuottamiseen on toivottavaa
• kunnassa toimiva osuuskunta Siniwuokot voisi olla mahdollisuus työllistää itsensä ja kokeilla onko palveluille kysyntää. Esim. hoiva-alan toimijoille voisi seudulla olla kysyntää

-          Ulkoistamisesta on ollut kokemusta esim. Leivonmäen jääkiekkokaukalon hoidossa. Miksi edes miettiä kunnassa omana työtä tekemistä, jos sopimuskumppaneita löytyy muualta?

• Taneli Rasmuksen mukaan kunnan suuntaan on tullut viestiä, ettei jaksettaisi hoitaa entisellä tavalla. Leivonmäen Pyryn toimijat kiistävät tiedon ja ihmettelevät, eikö sopimusta voisi neuvotella jo hyvissä ajoin ennen talvea? Kunnan osalta sopimuksen tekee Kari Kosunen ja mikäli tekijöitä löytyy, ei kunnalla ole tavoitteena hankkiutua olemassa olevasta palvelusta eroon.

-          Uimahallin viikonloppukäytön loppuminen on harmi, miksi hallia kannattaa pitää ennemmin tyhjänä?

• Taneli Rasmus kertoo, että yksityiskäyttö, jota aiemmin tarjottiin, tuli kunnalle niin kalliiksi, että yksittäisten ihmisten uimahallin käyttöä jouduttiin sponsoroimaan veronmaksajien rahoilla. Tässä taloustilanteessa se ei ole perusteltua. Kysymykseen voisiko hallia vuokrata todellisilla kustannuksilla, vastattiin, että se olisi niin kallista, että tuskin sille olisi kysyntää.
• Mikäli jokin yhteisö, esim. urheiluseura tai yhdistys haluaa ottaa toiminnan/vuoron pyörityksen kokonaisuudessaan vastuulleen, voidaan tällaiseen tarkoitukseen harkita myös viikonloppukäyttöä. Tällöin vastuut esim. siisteydestä jäävät toimijalle itselleen.

Puheenjohtaja kiitti osallistujia ja tilaisuus päättyi noin klo 20.

Kunta kylässä tänään Leivonmäellä

Tänään 25.11. kuntaorganisaatio tulee kylään Leivonmäelle. Ilta pidetään Kurkiauran koululla (Leivonmäentie 6)  klo 18. Kyseessä on viimeinen kunta kylässä ilta tämän vuoden puolella. Alkuvuodesta jatketaan vielä kahdella tilaisuudella Joutsan kirkonkylällä ja Pappisissa.

Muistathan, että tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja voit osallistua siihen iltaan, mikä aikatauluihisi parhaiten sopii. Jokaisen illan aluksi on kahvitarjoilu.

Nähdään tänään siis Leivonmäellä.