Kuntaliiton kyselyssä kuntalaisen vaikuttamismahdollisuudet esillä

Kuntaliitto järjesti syksyllä aivoriihen, johon osallistui liki 1500 vastaajaa. Tässä tuloksista tehty tiedote. Voitaisiinko meille ideoida tästä jotain?

Kuntalainen haluaa vaikuttaa kuntansa rahankäyttöön ajoissa ja ideoida enemmän

Miten kuntalaisten ääni saadaan kuuluviin kunnassa? Tämä kysymys esitettiin kuntalaisille sähköisessä aivoriihessä lokakuussa. Tuloksena oli lähes 2000 vastausta, joissa korostuivat toiveet tuntea vaikuttavansa aidosti ja riittävän ajoissa omaa arkea lähellä oleviin asioihin. Käytännön vaikuttamistapoja ideoitiin useita vaikuttamisbusseista avoimiin budjetteihin.

Vastauksissa korostuu, että kuntalaiset ovat kiinnostuneita omasta asuinalueestaan, palveluista ja siitä, mihin kunnan rahat käytetään. Kuntalaiset haluavat osallistua keskusteluun siitä, mitkä tehtävät ja palvelut ovat tärkeimpiä. Priorisoinnin välineiksi ehdotettiin mm. tärkeysjärjestyskyselyä sekä osallistuvaa budjetointia.

"Netin kautta on mahdollista järjestää jokaisessa kunnassa tiedustelu kuntalaisilta, mitä he pitävät tärkeimpinä tehtävinä. Vaikka se ei edusta kaikkien mielipiteitä tasapuolisesti, voi sitä käyttää apuna päätöksenteossa.”

"Kuntalaisten tulisi saada helpommin osallistua eri asuinalueiden kehittämiseen. Kuntalaisilta tulisi kysellä kaavoitusideoita ja vinkkejä alueen kehittämiseksi.”

Palvelujen käyttäjien ääni kuuluviin, järjestöille enemmän valtaa

Saadaanko kuntalaisten käyttökokemukset palveluista hyötykäyttöön ja todelliseksi muutosvoimaksi, sitä pohtivat sekä aivoriiheen osallistuneet kuntalaiset että viranhaltijat.

”Haluaisin, että entistä enemmän otettaisiin käyttäjää mukaan palvelun kehitykseen ja kysyttäisiin heiltä, miten palvelu tulisi järjestää tai kuinka sitä voisi kehittää. Voisi olla myös sellaisia kanavia, joissa käyttäjä ja tuottaja keskustelisivat ja kehittäisivät palvelua yhdessä."

”Palvelun käyttäjät, esim. päiväkodissa ja koulussa lasten vanhempia voisivat määräaikaisina käyttäjäraateina olla kehittämässä ja arvioimassa palvelua."

”Esimerkiksi pyöräilijän havaitsemat puutteet ja konkreettiset parannusehdotukset tiettyyn reittiin tai viitoitukseen, ympäristöystävällisiin toimintatapoihin tähtäävät laajemmat kehittämisehdotukset ja palvelujen kehittämiseen liittyvät ehdotukset pitäisi olla mahdollista tuoda helposti esille. Asukkaan näkemyksiä pitäisi arvostaa oman elinympäristön asiantuntijan näkemyksenä.”

Yhteinen keskustelu päättäjien, asiantuntijoiden ja kuntalaisten kesken koetaan aivoriihen keskustelijoiden mukaan erittäin tärkeäksi.

Myös järjestöjen kanssa toivotaan nykyistä enemmän vuorovaikutusta. Esimerkiksi kyläyhdistyksille ja asukastoimikunnille haluttiin enemmän valtaa päätöksenteossa ja budjetoinnissa. Kuntalaiselle erilaiset verkostot tarjoavat mahdollisuuden vaikuttaa ilman poliittista aktiivisuutta.

”Korttelikokouksille tai -komiteoille annetaan valtaa esim. alueen pienempien infrahankkeiden ja palvelujen suunnittelussa ja niitä koskevassa päätöksenteossa. Ellei lopullista päätösvaltaa haluta antaa, korttelikomitea voi muotoilla ehdotukset, joista kunnanvaltuusto lopulta päättää. Miksi kunnanvirastossa teknisen puolen miehet tietäisivät muka paremmin, mihin ja millaiset ajohidasteet meidän korttelissa pitää rakentaa?"

Villitkin kehittämisideat otettava vakavasti

Kuntalaiset haluavat avointa vuorovaikutusta asioiden valmisteluvaiheessa tai jo sitä ennen.

Aivoriiheen osallistuneet arvioivat, että kunnissa ideoita saa antaa ja vaikuttamista pidetään tärkeänä arvona, mutta käytännössä kuntalaisten ideat tyssäävät liian usein viranomaiskoneiston rattaisiin.

"Kuntalaisten olisi hyvä päästä visioimaan myös muita kuin konkreettisia kehitysjuttuja. Millaisia ympäristöratkaisuja olisi hyvä toteuttaa 20 vuoden päästä? Missä haluaisit asua ja miksi? Kunnan kehittämisessä pitäisi huomioida pitkäjänteisyys. Ideointi ei saisi tyssätä siihen, että virkamies haluaa tehdä työtä niin kuin ennenkin, ja uuden idean miettimisestä on liikaa vaivaa, koska se tarkoittaa omien toimintatapojen muuttamista."