Kuntaliitto tiedottaa:
Resurssien vähyys huolettaa kuntaviestijöitä
Kunnat ovat siirtäneet viestintäänsä verkkoon
Kunnat viestivät entistä aktiivisemmin verkossa, selviää
Kuntaliiton kyselystä. Kuntien viestintäkyselyn tuloksissa näkyy suomalaisen
kuntakentän moninaisuus: suurissa kaupungeissa viestitään paljon ja siihen myös
panostetaan, kun taas pienemmissä kunnissa viestintää tehdään ilman budjettia
ja sivutoimisesti muiden töiden ohella.
Kaikkiaan 97 prosenttia kyselyyn vastanneista piti kunnan
omia verkkosivuja tärkeänä tai erittäin tärkeänä viestintäkanavana. Sosiaalinen
media ei ole vielä lyönyt itseään läpi kuntien viestinnässä: sitä piti tärkeänä
viestintävälineenä alle puolet vastanneista kunnista, viidennes puolestaan ei
lainkaan tärkeänä.
– Suurissa kaupungeissa sosiaalinen media on ahkerassa käytössä.
Se on luonteva uusi väline keskustelulle ja osallistumiselle, joskin
perinteiset asukasillat ovat edelleen tärkeitä ja kaikille käyttökelpoisia,
Kuntaliiton viestintäjohtaja Jari Seppälä kommentoi tuloksia.
Kuntaliiton kyselyyn vastasi 163 kunnan viestinnästä
vastaavaa henkilöä. Suomessa on 320 kuntaa.
Kuntalaisten tiedonsaantia edistetään
Viestinnän yhdeksi tärkeimmistä tehtävistä arvioitiin kunnan
päätöksenteosta viestiminen. Tätä edistämään useassa kunnassa on otettu
käyttöön valtuuston kokousten videointi ja välitys verkossa.
Neljäsosassa vastanneista kunnista valtuuston kokousten
seuraaminen verkossa on tavalla tai toisella mahdollista: joko suorana
lähetyksenä tai tallenteena. Verkkolähetykset ovat erittäin yleistä suurissa
kaupungeissa: kaikissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa on mahdollista seurata
valtuuston kokousta suorana lähetyksenä ja 50 000 – 100 000 asukkaan kunnissakin
lähes 60 prosentissa.
Kaikki kyselyyn vastanneet kunnat viestivät
kunnanhallituksen päätöksenteosta verkkosivuillaan, hieman harvempi
lautakuntien työstä. Entistä useammat kunnat julkaisevat verkossa myös
esityslistoja liitteineen.
– Kunnan viestintä on entistä enemmän vuorovaikutusta, joka
alkaa päätösten valmisteluvaiheessa. Suuri osa kunnista julkaisee vuorovaikutusta
tukeakseen valmisteluun ja päätöksentekoon liittyviä tietoja laajemmin kuin
laki edellyttää, Jari Seppälä toteaa.
Viestinnän heikko arvostus ja niukat resurssit huolestuttavat
Kyselyyn vastanneet kuntaviestijät jakavat huolen resurssien
vähyydestä. Samalla muistutetaan, että viestinnän tarve korostuu aina, kun
kunnassa tapahtuu muutoksia, olipa kyse kuntaliitoksesta tai verkkosivujen
uudistamisesta.
Suurin osa kunnista viestii ilman kokoaikaista palkattua
viestintäammattilaista. Päätoimisia viestintähenkilöitä on kyselyn perusteella
runsaalla 50 kunnalla.
Vastanneista 42 prosentilla viestinnän vuosibudjetti on alle
20 000 euroa, joka neljännessä kunnassa ei ole ollenkaan erillistä budjettia
viestintään.
– Viestintä on kunnan ylimmän johdon tärkeimpiä työkaluja.
Johtoryhmätyöskentelyssä pitää olla mukana viestintänäkökulma, vaikka ei
kunnassa olisikaan päätoimista viestinnän ammattilaista. Kuntalaiset odottavat
myös kaikkien nykyaikaisten kanavien käyttöä heille tärkeiden asioiden viestimisessä,
Jari Seppälä muistuttaa.
Tulevaisuuden haasteiksi viestinnässä arvioitiin yleisimmin
tiukka taloustilanne sekä muuttuva mediaympäristö, johon kuuluu nopeuden
vaatimus, tiedotusvälineiden uudenlaiset toimintatavat sekä sosiaalinen media.
--
Meillä Joutsassa on nyt hankkeen myötä kehitetty viestintää.
Mitkä olisivat sinun toiveesi vuodelle 2014, jotta kuntaorganisaation ja
kuntalaisten välistä vuorovaikutusta saataisiin edelleen kehitettyä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti