Kunnat kehittävät kuntalaisten vaikuttamistapoja

Kuntaliiton tiedote 14.10.2013:

Mitä suurempi kunta, sitä enemmän se tarjoaa muodollisia kanavia kuntalaisten vaikuttamiseen, selviää Kuntaliiton kyselystä kuntien hallintojohtajille. Kyselyaineistot kerättiin vuoden 2012 aikana ja kyselyyn vastasi 202 hallintojohtajaa tai vastaavaa viranhaltijaa. Suomessa on 320 kuntaa. Pienissä kunnissa vaikuttaminen ja tiedottaminen tapahtuvat suuria kuntia epämuodollisemmin, jopa kasvokkain.

Kunnat ovat varsin kekseliäitä kehittäessään erilaisia tapoja kuntalaisten kuulemiseen. Iltakaffeet, kylämessut, idearummut ja sähköiset foorumit ovat esimerkkejä suoran demokratian vahvistamisesta.

– Suurissa kunnissa kuntalaisten ja päättäjien välinen etäisyys kasvaa ja tarvitaan henkilökohtaisten ja suorien kontaktien lisäksi enemmän systemaattista väylänrakentamista kunnan ja kuntalaisten välille. Niinpä erilaiset tiedottamisen, kuntalaismielipiteen kartoittamisen sekä palautteenkeruun kanavat ovat käytössä suuremmissa kunnissa muita enemmän, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kuvaa.

Kaikki kunnat netissä, kansalaisraadit yleistyvät

Kuntalaisten mielipiteitä kartoitetaan kunnissa yleisimmin kuntalaistilaisuuksien, asiakaskyselyjen sekä yhdistysten ja järjestöjen kuulemisen kautta. Enemmistössä kuntia myös kuntalaispalaute hallinnolle ja kuntalaiskyselyt ovat olleet käytössä viime valtuustokaudella.

Sähköpostipalaute ja henkilökohtainen suora palaute ovat ylivoimaisesti yleisimpiä palautekanavia lähes kaikkien kuntien mielestä. Yli puolet kunnista on nostanut myös kunnan internetsivujen sekä paikallislehtien yleisönosastojen kautta tulevan palautteen yleisimpien palautekanavien joukkoon.

Käytännössä kaikilla kunnilla on omat verkkosivut. Enemmistössä kuntia on käytetty tiedottamisen kanavina myös tiedotustilaisuuksia, yhteispalvelupisteitä (myös kouluja ja kirjastoja) sekä kotitalouksille jaettavia kuntapalvelujen esitteitä.

Näitäkin keinoja käytetään kuntalaisten kuulemiseen, tiedottamiseen ja osallistamiseen: kaupungintalon avoimet ovet (mm. Haapavesi), asukasyhteyshenkilö (mm. Lappeenranta), "torikokoukset" (mm. Luoto), yrityskahvit (mm. Humppila, Kaustinen), suorakirjeet kuntalaisille (mm. Lapua), kunnan vuosikertomuksen postitus joka talouteen (mm. Alavus), järjestöparlamentti (mm. Lemi), mökkiläisfoorumi, vapaa-ajan asukkaille tehtävät kyselyt (mm. Viitasaari, Rautjärvi), sähköinen kuntalaisaloite ja palautekanava (Rautjärvi), verkon keskustelupalstat (mm. Sastamala), kirjeposti (mm. Lumijoki, Sodankylä), paikallislehden tekstiviestipalstat (mm. Loimaa).

Kansalaisraateja käytetään vielä harvoin, mutta ne lisääntyvät tulevaisuudessa, ennakoi Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

– Kansalaisraadit tarjoavat kuntalaisille mahdollisuuden esittää mielipiteitään ja ottaa osaa kunnan kehittämiseen heille itselleen tärkeissä asioissa. Kunnat ja päättäjät taas saavat kansalaisraadeista tietoa erilaisilta kuntalaisryhmiltä päätöksenteon pohjaksi.

Kuntalaisaloitteita tehdään turhan harvoin

Kuntalaisaloitteet ovat edelleen vähän käytetty vaikuttamisen muoto siitäkin huolimatta, että se on ollut kuntalaisten lakisääteinen oikeus vuodesta 1976.

 – Kuntalaisaloitteiden keskimäärät ovat nousseet 2000-luvulla yllättävän vähän. Näyttäisikin siltä, että kuntalaisaloite on edelleen melko tuntematon vaikuttamisen kanava.

Useissa kunnissa aloitteen tekemisen kynnystä on viime vuosina alennettu muun muassa luomalla kunnan omille kotisivuille sähköinen aloitepohja.

Syyskuussa avattiin oikeusministeriön tuottama ja ylläpitämä Kuntalaisaloite.fi -palvelu.

– Tämä palvelu lisää varmasti kuntalaisaloitteen tunnettuutta ja aloitteiden tekemistä, ja vahvistaa sitä kautta kuntalaisten uskoa vaikuttamismahdollisuuksiinsa kunnissa. 

Mitä hyviä käytäntöjä meillä Joutsassa on? Mitä pitäisi kehittää?

Kaikille avoin kylien liiketoimintailta

Keskiviikkona 9.10. puhutaan kylien liiketoiminnasta Leivonmäen kotiseututalo Simolassa. Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla klo 17.30. Kaikki liiketoiminnasta sekä palveluista ja niiden tuottamisesta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan keskusteluun. Myös yhdistyksissä varainhankintaa tekeville henkilöille tilaisuus saattaa tarjota hyviä ideoita. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille asuitpa missä päin tahansa, joten tulehan mukaan ja tuo kaverisikin.

Puhujaksi ja kysymyksiin vastaajaksi paikalle tulee liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma. Hänellä on kokemusta erilaisista maaseudulla pystyyn laitetuista liikeideoista. Hän alustaa iltaa Simolassa teemalla "Kyliin tukeutuvat uudet liiketoimintakonseptit". Nyt siis mukaan keskustelemaan ja ideoimaan, olitpa sitten palvelun tarjoaja, palveluiden käyttäjä, yhdistystoimija, kylätoimija, yrittäjä, päättäjä tai paikallinen asukas.

Eli huomenna keskiviikkona 9.10. klo 17.30- Kotiseututalo Simolaan Leivonmäelle (osoite: Kuhasenmäentie 12).

Tervetuloa!

Rutalahden kyläillasta muistiin kirjattua

Nyt tulee poikkeuksellisen pitkä postaus. Eilisessä kunta kylässä -illassa kirjoitettu muistio on kokonaisuudessaan tässä.

Keskustelemassa oli noin 35 henkilöä.

Avauspuheenvuorot:

kunnanhallituksen puheenjohtaja: kyläkiertueella halutaan tavata kuntalaisia ja kuunnella heidän terveisiään virkamiehille ja luottamusjohdolle

kunnanjohtaja: kunnassa ajankohtaista on käynnissä oleva kuntauudistukseen liittyvä erillisselvitystyö. Kunnan virkamiehiä on mukana erilaisissa selvitykseen liittyvissä työryhmissä. Työn etenemisestä kuntalaisille tiedottaa Leena Hietala. Toinen keskeinen asia on kunnan heikko taloudellinen tilanne ja toimenpiteet sen korjaamiseksi. Kustannukset ovat lisääntyneet merkittävästi erityisesti erityissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa.

kyläyhdistys: Kylällä menee hyvin. Edellisenä viikonloppuna järjestettiin perinteiset markkinat, jotka kokosivat tuhansia kävijöitä. Kyläyhdistyksellä on myös hyvin varoja.

Keskustelunaiheita:

-         Muutamia vuosia sitten puhuttiin kylien kehittämisstrategiasta, mutta nyt tuntuu että se on unohdettu. Miksi kyliä ja niiden palveluita ajetaan alas? Miksi rajoja naapurikuntiin laitetaan kiinni? Infrastruktuuriin on laitettu rahaa myös sivukylillä, mutta nyt niitä ei täysimääräisesti hyödynnetä, jos panostaminen lopetetaan.

> vastauksissa luottamusmiehet kertoivat, että strategiaa ei ole unohdettu, vie vain aikansa ennen kuin uudet päättäjät omaksuvat kaikki asiat. Päätettävää on paljon ja asiat ovat haastavia. Strategiana on pitää kunta itsenäisenä.

-          koulu, miksi se on kiinni?

> koulurakennus on käyttökiellossa ja siitä on tehty päätös, että tämän vuoden koulua käydään Kurkiauran koululla. Jatko tulee käsittelyyn kunnanvaltuustossa lokakuussa.

-          Jäteuudistus, mitä uudistus tarkoittaa? Kuinka asiasta tiedotetaan?

> ympäristötarkastaja Jukka Partanen kertoi, että uudistus toteutetaan vuoden vaihteessa. Keräyspiste säilyy samassa paikassa, mutta sen keräysvalikoima vähenee. Kaikki se jäte, mikä ei ole kierrätysastioihin kelpaavaa, tulee toimittaa Joutsan jäteasemalle. Jokainen talous tekee sekäjätteiden (talousjätteiden) osalta sopimuksen jätteenkuljetusyrityksen kanssa.
Toivottiin myös jätteenkuljetusyrittäjän osallistuvan keskusteluun ja ohjeistukseen.

-          Muita jätekeskustelussa esiin tulleita asioita: Leivonmäen kaatopaikka on nyt kiinni, ihmetystä herättää, miksei asiasta ole tiedotettu?

> epäselväksi jäi, milloin portit on päätetty laittaa kiinni ja miksei siitä ole kerrottu etukäteen. Asiasta täytyy kertoa avoimesti heti.

-          Mietittiin myös, mitä kunta ja kyläläiset voisivat yhdessä tehdä, jotta jätteet kuljetettaisiin niille kuuluviin paikkoihin eikä kipattaisi välinpitämättömästi minne sattuu.

> puhuttiin ympäristökasvatuksen, tiedottamisen ja ohjeistamisen tärkeydestä. Kerrottiin, että keräyspisteille asennetaan valvontakamerat.

-          Kysyttiin, voiko Rutalahdessa polttaa kotipihalla polttoon soveltuvia roskia

> taajama-alueella roskien poltto on kielletty.

Eli yritetäänpä koota olemassa oleva tieto yhteen siihen asti kunnes tekninen toimi tiedottaa tästä lisää:

Vuoden 2014 alussa Joutsassa siirrytään kokonaisuudessaan kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen. Tämä tarkoittaa, sitä että vuoden alussa jokaisen vakituisen ja vapaa-ajankiinteistön tulee tehdä jätteenkuljetuksesta sopimus jonkun yrityksen kanssa. Joutsan kirkonkylällä ja Leivonmäellä menettely on jo käytössä. Joutsassa, osoitteessa Teollisuustie 15 toimii yksityinen yritys nimeltä Joutsan Kuljetus Oy, josta voi tiedustella kiinteistökohtaista palvelusopimusta. (http://www.joutsankuljetus.fi p. 040 1834 302, sivuilla myös sähköinen jätteenkuljetuksen tilauslomake), Myös muita jätehuoltoyrityksiä voi käyttää.  Sopimuksessa voidaan määritellä tyhjennysvälit tarpeen mukaan. Myös useamman kiinteistön yhteinen keräyspiste on mahdollinen (näitä on myös muun muassa kirkonkylällä useamman omakotitalon yhteislaatikot).

Vuoden alusta yhteisiltä keräyspisteiltä poistuvat sekajäteastiat eikä niihin voi toimittaa kuin keräyspisteisiin kuuluvaa kierrätysjätettä. Kierrätyspisteissä on jatkossa keräysvälineet lasille, pienmetallille, paperille ja pahville. Kaikenlaisen muun jätteen jättäminen keräyspaikoille on kiellettyä. Alueille tullaan asentamaan myös valvontakamerat. Kierrätyspisteet sijoitetaan Jousan, Havumäen, Leivonmäen, Marjotaipaleen, Mieskonmäen, Pappisen ja Rutalahden kyliin.

Jäte, joka ei kuulu kierrätyspisteeseen tai kiinteistökohtaiseen sekajätteeseen, tulee toimittaa asianmukaisesti jäteasemalle. Joutsan kunnan alueella toimii ainoastaan yksi jäteasema osoitteessa Teollisuustie 15, Joutsa. Jäteaseman verkkosivujen mukaan:

Maksuton vastaanotto:
· sähkö- ja elektroniikkaromu (ser)
· kylmäkoneet: jääkaapit, pakastimet
· kotitalouksien ongelmajätteet
· keräyspaperi ja -pahvi
· keräyslasi
· metalli- ja rautaromu
· romuajoneuvot: rekisteristäpoistot, romutustodistukset

Maksullinen vastaanotto:
· sekajäte
· puujäte
· tiili- ja betonijäte
· autonrenkaat

Lue tarkemmin osoitteesta: http://www.joutsankuljetus.fi Tietoa myös lajitteluohjeista.

Teknisen lautakunnan mukaan kunnan tekninen toimisto vastaa valmistelevasta tiedotuksesta.
Siihen asti yritetään pärjätä tällä Tiian epävirallisella koonnilla! Se on tehty keskusteluista napatusta informaatiosta, ja sen tarkoitus on estää viestintätyhjiön syntymistä. (sen joka löytää tästä virheitä, pyydetään ilmoittamaan asiasta pikimmiten, jotta mahdollinen väärä tieto saadaan korjattua.)

Sitten mennään keskustelunaiheissa eteenpäin..

-          Päijänteen rannassa oleva venelaituri, sen tulevaisuus ja kehittämismahdollisuudet kiinnostivat. Venelaiturille toivottaisiin poijuja, jotta useamman veneen kiinnittäminen sujuisi yhtä aikaa. Tähän toivottiin myös rahoitusta esimerkiksi kylien kehittämisrahastosta.

> keskustelussa kävi lisäksi ilmi, että kunnan pitkä vuokrasopimus alueesta päättyy vuonna 2015, nyt olisi hyvä aloittaa mietintä, kuka alueesta huolehtii ja päättää sen jälkeen. Keskusteltiin myös laiturin kyltityksestä. Rantaan johtaa kyllä kyltti ”pienvenesatama”, jonkun mielestä teksti on väärä, siinä pitäisi lukea venelaituri.

-          Kuntaan päin haluttiin kertoa myös kylällä hyvin toimivista asioita, joita on esimerkiksi lasten päivähoito. Myös uuden kirjastopisteen avaaminen ja pianon saaminen tiloihin ilahduttaa.

-          Voiko koulukiinteistöä käyttää harrastustoimintaan?
      Koulu on käyttökiellossa, mutta kyläläiset toivoisivat lupaa käyttää koulukiinteistöä    viikottaiseen jumppaan. Syy tähän on se, että nuorisoseurantalon lämmittäminen tulee kovin kalliiksi ja koska koulukiinteistössä on kuitenkin peruslämpö päällä koko ajan, käyttäisivät kyläläiset rakennusta mielellään omalla vastuulla virkistykseen. Toivottiin maalaisjärjen käyttöä asiassa. Vaihtoehtoisesti puhuttiin myös siitä, onko kunnalta mahdollista hakea nuorisoseurantalon lämmitykseen avustusta.

> Harri kysyy asiasta Taneli Rasmukselta. Kerrottiin myös, että vapaa-aikatoimi jakaa säännöllisesti avustuksia yhdistyksille, mutta asiaa pitää tarkemmin tiedustella Kari Kosuselta.

-          Missä vaiheessa on Joutsan pohjoisosien rantakaava?

> Vireillä, kertoi Pekka Hytönen. Leivonmäkiseura on yrittänyt kiirehtiä sen etenemistä ja on mietitty jopa alueen jakamista kahteen osaan toimenpiteen vauhdittamiseksi.

-          Rutalahden kylän katuvaloista osa on pimeänä. Ne pyydetään laittamaan kuntoon, koska eletään vuoden pimeintä aikaa. Toivottiin, että samalla tarkastettaisiin myös jääkiekkokaukalon valot, sielläkin suuri osa lampuista on hiipunut.

>  tekninen toimi huolehtii asian kuntoon

-          Rutalahteen johtava Korkeakankaantie on erittäin huonossa kunnossa. Kunnan toivotaan puhuvan kaikissa mahdollisissa yhteyksissä tien kunnostustarpeen puolesta.

>  tie on valtion hoidossa ja sen huonosta kunnosta voi ilmoittaa tienkäyttäjän linjalle p. 0200 2100.

Lisäksi tilaisuudessa tuotiin esiin huoli yksittäisistä vastaamattomista kirjeistä ja luovutettiin kirjeitä kyläyhdistykselle. Tilaisuus päättyi noin klo 20.

Kiitos kaikille keskustelijoille!
Seuraava kunta kylässä -ilta Mieskonmäessä 21.10.2013 klo 18.

Leivonmäelle uusi kyläkauppias ja uusia asukkaita

Yle Keski-Suomen haastattelussa Leivonmäen tuleva kyläkauppias Sirpa Tamminen.
http://yle.fi/uutiset/leivonmaki_saa_kylakaupan_uuteen_paikkaan/6852164
"Aika ihanalta tuntuu, että me päästään kauppiaiksi sinne ja elävöittämään toivon mukaan sitä hienoa kylää, iloitsee tuleva kauppias Sirpa Tamminen."

Tervetuloa Joutsaan ja Leivonmäen kylälle!

Korvat höröllä

Ensi maanantaina kuunnellaan Rutalahdessa, nuorisoseurantalolla klo 18. Tervetuloa!

Piirros: Joutsan Seutu 25.9.2013

Rutalahden tontit paperille

Nyt on kunnan tonttitarjonta Rutalahden osalta saatu päivitettyä ja pantua paperille. Ensi lauantaina Rutalahdessa vietetään maalaismarkkinoita, jossa on tarjolla muun muassa lähiruokaa.
Maanantaina 30.9. päättäjät jalkautuvat kylään, nuorisoseurantalolle klo 18.

Talkoolaisten elokuvailta