Kunnat kehittävät kuntalaisten vaikuttamistapoja

Kuntaliiton tiedote 14.10.2013:

Mitä suurempi kunta, sitä enemmän se tarjoaa muodollisia kanavia kuntalaisten vaikuttamiseen, selviää Kuntaliiton kyselystä kuntien hallintojohtajille. Kyselyaineistot kerättiin vuoden 2012 aikana ja kyselyyn vastasi 202 hallintojohtajaa tai vastaavaa viranhaltijaa. Suomessa on 320 kuntaa. Pienissä kunnissa vaikuttaminen ja tiedottaminen tapahtuvat suuria kuntia epämuodollisemmin, jopa kasvokkain.

Kunnat ovat varsin kekseliäitä kehittäessään erilaisia tapoja kuntalaisten kuulemiseen. Iltakaffeet, kylämessut, idearummut ja sähköiset foorumit ovat esimerkkejä suoran demokratian vahvistamisesta.

– Suurissa kunnissa kuntalaisten ja päättäjien välinen etäisyys kasvaa ja tarvitaan henkilökohtaisten ja suorien kontaktien lisäksi enemmän systemaattista väylänrakentamista kunnan ja kuntalaisten välille. Niinpä erilaiset tiedottamisen, kuntalaismielipiteen kartoittamisen sekä palautteenkeruun kanavat ovat käytössä suuremmissa kunnissa muita enemmän, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kuvaa.

Kaikki kunnat netissä, kansalaisraadit yleistyvät

Kuntalaisten mielipiteitä kartoitetaan kunnissa yleisimmin kuntalaistilaisuuksien, asiakaskyselyjen sekä yhdistysten ja järjestöjen kuulemisen kautta. Enemmistössä kuntia myös kuntalaispalaute hallinnolle ja kuntalaiskyselyt ovat olleet käytössä viime valtuustokaudella.

Sähköpostipalaute ja henkilökohtainen suora palaute ovat ylivoimaisesti yleisimpiä palautekanavia lähes kaikkien kuntien mielestä. Yli puolet kunnista on nostanut myös kunnan internetsivujen sekä paikallislehtien yleisönosastojen kautta tulevan palautteen yleisimpien palautekanavien joukkoon.

Käytännössä kaikilla kunnilla on omat verkkosivut. Enemmistössä kuntia on käytetty tiedottamisen kanavina myös tiedotustilaisuuksia, yhteispalvelupisteitä (myös kouluja ja kirjastoja) sekä kotitalouksille jaettavia kuntapalvelujen esitteitä.

Näitäkin keinoja käytetään kuntalaisten kuulemiseen, tiedottamiseen ja osallistamiseen: kaupungintalon avoimet ovet (mm. Haapavesi), asukasyhteyshenkilö (mm. Lappeenranta), "torikokoukset" (mm. Luoto), yrityskahvit (mm. Humppila, Kaustinen), suorakirjeet kuntalaisille (mm. Lapua), kunnan vuosikertomuksen postitus joka talouteen (mm. Alavus), järjestöparlamentti (mm. Lemi), mökkiläisfoorumi, vapaa-ajan asukkaille tehtävät kyselyt (mm. Viitasaari, Rautjärvi), sähköinen kuntalaisaloite ja palautekanava (Rautjärvi), verkon keskustelupalstat (mm. Sastamala), kirjeposti (mm. Lumijoki, Sodankylä), paikallislehden tekstiviestipalstat (mm. Loimaa).

Kansalaisraateja käytetään vielä harvoin, mutta ne lisääntyvät tulevaisuudessa, ennakoi Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

– Kansalaisraadit tarjoavat kuntalaisille mahdollisuuden esittää mielipiteitään ja ottaa osaa kunnan kehittämiseen heille itselleen tärkeissä asioissa. Kunnat ja päättäjät taas saavat kansalaisraadeista tietoa erilaisilta kuntalaisryhmiltä päätöksenteon pohjaksi.

Kuntalaisaloitteita tehdään turhan harvoin

Kuntalaisaloitteet ovat edelleen vähän käytetty vaikuttamisen muoto siitäkin huolimatta, että se on ollut kuntalaisten lakisääteinen oikeus vuodesta 1976.

 – Kuntalaisaloitteiden keskimäärät ovat nousseet 2000-luvulla yllättävän vähän. Näyttäisikin siltä, että kuntalaisaloite on edelleen melko tuntematon vaikuttamisen kanava.

Useissa kunnissa aloitteen tekemisen kynnystä on viime vuosina alennettu muun muassa luomalla kunnan omille kotisivuille sähköinen aloitepohja.

Syyskuussa avattiin oikeusministeriön tuottama ja ylläpitämä Kuntalaisaloite.fi -palvelu.

– Tämä palvelu lisää varmasti kuntalaisaloitteen tunnettuutta ja aloitteiden tekemistä, ja vahvistaa sitä kautta kuntalaisten uskoa vaikuttamismahdollisuuksiinsa kunnissa. 

Mitä hyviä käytäntöjä meillä Joutsassa on? Mitä pitäisi kehittää?