Kuva: WeHeartIt
perjantai 20. joulukuuta 2013
maanantai 16. joulukuuta 2013
Kuntaviestintä muutoksessa
Kuntaliitto tiedottaa:
Resurssien vähyys huolettaa kuntaviestijöitä
Kunnat ovat siirtäneet viestintäänsä verkkoon
Kunnat viestivät entistä aktiivisemmin verkossa, selviää
Kuntaliiton kyselystä. Kuntien viestintäkyselyn tuloksissa näkyy suomalaisen
kuntakentän moninaisuus: suurissa kaupungeissa viestitään paljon ja siihen myös
panostetaan, kun taas pienemmissä kunnissa viestintää tehdään ilman budjettia
ja sivutoimisesti muiden töiden ohella.
Kaikkiaan 97 prosenttia kyselyyn vastanneista piti kunnan
omia verkkosivuja tärkeänä tai erittäin tärkeänä viestintäkanavana. Sosiaalinen
media ei ole vielä lyönyt itseään läpi kuntien viestinnässä: sitä piti tärkeänä
viestintävälineenä alle puolet vastanneista kunnista, viidennes puolestaan ei
lainkaan tärkeänä.
– Suurissa kaupungeissa sosiaalinen media on ahkerassa käytössä.
Se on luonteva uusi väline keskustelulle ja osallistumiselle, joskin
perinteiset asukasillat ovat edelleen tärkeitä ja kaikille käyttökelpoisia,
Kuntaliiton viestintäjohtaja Jari Seppälä kommentoi tuloksia.
Kuntaliiton kyselyyn vastasi 163 kunnan viestinnästä
vastaavaa henkilöä. Suomessa on 320 kuntaa.
Kuntalaisten tiedonsaantia edistetään
Viestinnän yhdeksi tärkeimmistä tehtävistä arvioitiin kunnan
päätöksenteosta viestiminen. Tätä edistämään useassa kunnassa on otettu
käyttöön valtuuston kokousten videointi ja välitys verkossa.
Neljäsosassa vastanneista kunnista valtuuston kokousten
seuraaminen verkossa on tavalla tai toisella mahdollista: joko suorana
lähetyksenä tai tallenteena. Verkkolähetykset ovat erittäin yleistä suurissa
kaupungeissa: kaikissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa on mahdollista seurata
valtuuston kokousta suorana lähetyksenä ja 50 000 – 100 000 asukkaan kunnissakin
lähes 60 prosentissa.
Kaikki kyselyyn vastanneet kunnat viestivät
kunnanhallituksen päätöksenteosta verkkosivuillaan, hieman harvempi
lautakuntien työstä. Entistä useammat kunnat julkaisevat verkossa myös
esityslistoja liitteineen.
– Kunnan viestintä on entistä enemmän vuorovaikutusta, joka
alkaa päätösten valmisteluvaiheessa. Suuri osa kunnista julkaisee vuorovaikutusta
tukeakseen valmisteluun ja päätöksentekoon liittyviä tietoja laajemmin kuin
laki edellyttää, Jari Seppälä toteaa.
Viestinnän heikko arvostus ja niukat resurssit huolestuttavat
Kyselyyn vastanneet kuntaviestijät jakavat huolen resurssien
vähyydestä. Samalla muistutetaan, että viestinnän tarve korostuu aina, kun
kunnassa tapahtuu muutoksia, olipa kyse kuntaliitoksesta tai verkkosivujen
uudistamisesta.
Suurin osa kunnista viestii ilman kokoaikaista palkattua
viestintäammattilaista. Päätoimisia viestintähenkilöitä on kyselyn perusteella
runsaalla 50 kunnalla.
Vastanneista 42 prosentilla viestinnän vuosibudjetti on alle
20 000 euroa, joka neljännessä kunnassa ei ole ollenkaan erillistä budjettia
viestintään.
– Viestintä on kunnan ylimmän johdon tärkeimpiä työkaluja.
Johtoryhmätyöskentelyssä pitää olla mukana viestintänäkökulma, vaikka ei
kunnassa olisikaan päätoimista viestinnän ammattilaista. Kuntalaiset odottavat
myös kaikkien nykyaikaisten kanavien käyttöä heille tärkeiden asioiden viestimisessä,
Jari Seppälä muistuttaa.
Tulevaisuuden haasteiksi viestinnässä arvioitiin yleisimmin
tiukka taloustilanne sekä muuttuva mediaympäristö, johon kuuluu nopeuden
vaatimus, tiedotusvälineiden uudenlaiset toimintatavat sekä sosiaalinen media.
--
Meillä Joutsassa on nyt hankkeen myötä kehitetty viestintää.
Mitkä olisivat sinun toiveesi vuodelle 2014, jotta kuntaorganisaation ja
kuntalaisten välistä vuorovaikutusta saataisiin edelleen kehitettyä?
keskiviikko 4. joulukuuta 2013
Joutsa - hyvä paikka asua kirjoitus- ja valokuvauskilpailu pakettiin
Joutsa – hyvä paikka asua kirjoitus- ja valokuvakilpailun tuotoksissa näkyi monia tuttuja teemoja, kuten luontoa ja lupsakkaa meininkiä sekä paikallistapahtumia. Hyvän asuinpaikan avaimina näyttäytyvät myös hyvät harrastuspaikat ja paikalliset ihmiset. Kirjoituksissa vertailtiin Joutsaa muihin paikkakuntiin ja erityisesti suuriin kaupunkeihin. Nuorten teksteissä pohdiskeltiin mahdollista muuttoa pois Joutsasta opiskelun tai töiden perään. Vanhemmat kirjoittajat kertasivat syitä Joutsaan paluulle tai sinne jäämiselle. Valokuvissa esiteltiin erityisesti luontoa ja yhteistä tekemistä.
Kilpailuun osallistui yhteensä 17 valokuvaa ja 14
kirjoitusta. Valokuvasarjan voittajaksi tuomaristo valitsi Leila Backmanin
kuvan ”Heinähulinat”, jossa Leivonmäen kansallispuiston ystävät hoitavat
niittäen Syysniemen ketoa. Tuomaristo kuvaili valokuvaa näin:
”lämminhenkinen kuva, sopii mainiosti kilpailun henkeen –
talkootyöllä on iso merkitys. Asetelmallisesti kiinnostava”
”Välittyy aito joutsalainen yhdessä tekemisen meininki sekä
perinteikkyys”
”kuvassa on onnistunut sommitelma ja rytmi etu- ja taka-alan
hahmojen kesken. Kateellinen katselija tahtoo mukaan heinätöihin!”
Kirjoituskilpailun voittajaksi nousi Pasi Rantanen
kirjoituksellaan Joutsa – hyvä ja helppo paikka asua. Tuomariston perusteluissa
kirjoituksesta sanottiin näin:
”Tämä on hyvin kirjoitettu teksti, jossa on löydetty
olennaisia ja erityisesti Joutsaan liittyviä asioita persoonallisen kokemuksen
kautta.”
”vastasi selkeimmin ja kokonaisvaltaisimmin alkuperäiseen
kysymykseen Joutsan vetovoimasta. Kirjoituksessa haettiin omaa näkökulmaa.
Ydinviesti on, että ihmiset tekevät Joutsasta hyvän paikan asua. Tämä varmasti
pätee kaikkiin paikkoihin, mutta kirjoittaja kehystää viestinsä tyylikkäästi
yhdistelemällä analyyttista pohdiskelua ja henkilökohtaisia muisteloita
Joutsasta. ”
Kaikille avoin kilpailu käytiin kesällä 2013. Kilpailun
tuomaristo arvioi ja pisteytti kaikki kilpailutyöt nimettöminä. Tuomaristoon
kuuluivat Joutsan vapaa-ajanasukkaat Maarit Skogberg ja Esko Kurvinen,
opiskelija Riitu Pirkkalainen, kirjastonjohtaja Nina Kuikka sekä päätoimittaja
Markku Parkkonen.
Kilpailun tuotokset ovat nähtävillä laajemmin näyttelyssä
maaliskuussa 2014 Joutsan kirjastolla ja huhtikuussa Leivonmäen kirjastolla.
Onnittelut vielä voittajille ja kiitokset kaikille osallistumisesta!
torstai 28. marraskuuta 2013
Kuntaliiton kyselyssä kuntalaisen vaikuttamismahdollisuudet esillä
Kuntaliitto järjesti syksyllä aivoriihen, johon osallistui liki 1500 vastaajaa. Tässä tuloksista tehty tiedote. Voitaisiinko meille ideoida tästä jotain?
Kuntalainen haluaa vaikuttaa kuntansa rahankäyttöön ajoissa
ja ideoida enemmän
Miten kuntalaisten ääni saadaan kuuluviin kunnassa? Tämä
kysymys esitettiin kuntalaisille sähköisessä aivoriihessä lokakuussa. Tuloksena
oli lähes 2000 vastausta, joissa korostuivat toiveet tuntea vaikuttavansa
aidosti ja riittävän ajoissa omaa arkea lähellä oleviin asioihin. Käytännön
vaikuttamistapoja ideoitiin useita vaikuttamisbusseista avoimiin budjetteihin.
Vastauksissa korostuu, että kuntalaiset ovat kiinnostuneita
omasta asuinalueestaan, palveluista ja siitä, mihin kunnan rahat käytetään.
Kuntalaiset haluavat osallistua keskusteluun siitä, mitkä tehtävät ja palvelut
ovat tärkeimpiä. Priorisoinnin välineiksi ehdotettiin mm.
tärkeysjärjestyskyselyä sekä osallistuvaa budjetointia.
"Netin kautta on mahdollista järjestää jokaisessa
kunnassa tiedustelu kuntalaisilta, mitä he pitävät tärkeimpinä tehtävinä.
Vaikka se ei edusta kaikkien mielipiteitä tasapuolisesti, voi sitä käyttää
apuna päätöksenteossa.”
"Kuntalaisten tulisi saada helpommin osallistua eri
asuinalueiden kehittämiseen. Kuntalaisilta tulisi kysellä kaavoitusideoita ja
vinkkejä alueen kehittämiseksi.”
Palvelujen käyttäjien ääni kuuluviin, järjestöille enemmän
valtaa
Saadaanko kuntalaisten käyttökokemukset palveluista
hyötykäyttöön ja todelliseksi muutosvoimaksi, sitä pohtivat sekä aivoriiheen
osallistuneet kuntalaiset että viranhaltijat.
”Haluaisin, että entistä enemmän otettaisiin käyttäjää
mukaan palvelun kehitykseen ja kysyttäisiin heiltä, miten palvelu tulisi
järjestää tai kuinka sitä voisi kehittää. Voisi olla myös sellaisia kanavia,
joissa käyttäjä ja tuottaja keskustelisivat ja kehittäisivät palvelua
yhdessä."
”Palvelun käyttäjät, esim. päiväkodissa ja koulussa lasten
vanhempia voisivat määräaikaisina käyttäjäraateina olla kehittämässä ja
arvioimassa palvelua."
”Esimerkiksi pyöräilijän havaitsemat puutteet ja
konkreettiset parannusehdotukset tiettyyn reittiin tai viitoitukseen,
ympäristöystävällisiin toimintatapoihin tähtäävät laajemmat
kehittämisehdotukset ja palvelujen kehittämiseen liittyvät ehdotukset pitäisi
olla mahdollista tuoda helposti esille. Asukkaan näkemyksiä pitäisi arvostaa
oman elinympäristön asiantuntijan näkemyksenä.”
Yhteinen keskustelu päättäjien, asiantuntijoiden ja
kuntalaisten kesken koetaan aivoriihen keskustelijoiden mukaan erittäin
tärkeäksi.
Myös järjestöjen kanssa toivotaan nykyistä enemmän
vuorovaikutusta. Esimerkiksi kyläyhdistyksille ja asukastoimikunnille haluttiin
enemmän valtaa päätöksenteossa ja budjetoinnissa. Kuntalaiselle erilaiset
verkostot tarjoavat mahdollisuuden vaikuttaa ilman poliittista aktiivisuutta.
”Korttelikokouksille tai -komiteoille annetaan valtaa esim.
alueen pienempien infrahankkeiden ja palvelujen suunnittelussa ja niitä
koskevassa päätöksenteossa. Ellei lopullista päätösvaltaa haluta antaa,
korttelikomitea voi muotoilla ehdotukset, joista kunnanvaltuusto lopulta
päättää. Miksi kunnanvirastossa teknisen puolen miehet tietäisivät muka
paremmin, mihin ja millaiset ajohidasteet meidän korttelissa pitää
rakentaa?"
Villitkin kehittämisideat otettava vakavasti
Kuntalaiset haluavat avointa vuorovaikutusta asioiden
valmisteluvaiheessa tai jo sitä ennen.
Aivoriiheen osallistuneet arvioivat, että kunnissa ideoita
saa antaa ja vaikuttamista pidetään tärkeänä arvona, mutta käytännössä
kuntalaisten ideat tyssäävät liian usein viranomaiskoneiston rattaisiin.
"Kuntalaisten olisi hyvä päästä visioimaan myös muita
kuin konkreettisia kehitysjuttuja. Millaisia ympäristöratkaisuja olisi hyvä
toteuttaa 20 vuoden päästä? Missä haluaisit asua ja miksi? Kunnan
kehittämisessä pitäisi huomioida pitkäjänteisyys. Ideointi ei saisi tyssätä
siihen, että virkamies haluaa tehdä työtä niin kuin ennenkin, ja uuden idean
miettimisestä on liikaa vaivaa, koska se tarkoittaa omien toimintatapojen
muuttamista."
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)