Elinvoimaa yrittäjyydestä

Olin keskiviikkona käymässä Karstulassa, jossa pidettiin yrittäjäseminaaria teemalla "Yritänkö yksin - vai pärjäisinkö paremmin yhteistyötä tekemällä?" Yhteistyöllä tarkoitettiin erilaisten toimijoiden välistä yhteistyötä, jonka saumaton toiminta on erityisesti pienissä maaseutukunnissa elintärkeää. Oli ilahduttavaa kuulla, kuinka kaikki tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä, että homma toimii Karstulan seudulla juuri niin hyvin kuin esityksissä kerrottiin (varmistin vielä kysymällä vieressä istuvalta yrittäjältä, että onko tämä tyytyväisyys totta muutenkin kuin puheissa ja hän vakuutti että on :)). Oli mahtavaa kuulla ja nähdä, että onnistuminen suorastaan säteili ulospäin.

Seminaarissa vieraili entinen pääministeri, perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen, puhumassa aiheesta perheyritykset maakunnan työllistäjinä. Hän toi esiin kasvollisen omistajuuden tärkeyden. - Suomessa tarvitaan elinvoimaista, kasvollista ja paikallista yrittäjyyttä. Näillä ihmisillä sydän on omalla paikkakunnalla, Vanhanen sanoi. Yritysten investointi- ja sijoittumispäätöksissä yrittäjien ja omistajien arvot ovat keskeisiä vaikuttimia ja näillä päätöksillä on ratkaiseva merkitys alueelliselle elinvoimaisuudelle. Vanhanen korosti, että alueellisen elinvoiman kannalta paikallisten yrittäjien rooli kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Paikalliset yrittäjät luovat myös yhteishenkeä ja ilmapiiriä, joka ratkaisee sen, onko paikkakunnalle uusia tulijoita ja jäävätkö tai palaavatko seudun omat nuoret sinne.

Maaseudulla yritysten vahvuutena pidetään yleisesti luotettavuutta. Se on niin arvokas mielikuva ja kilpailutekijä, että siitä meidän kannattaa pitää kiinni. Myös kasvollinen yrittäjyys on asia, jonka arvostus nousee kaiken aikaa, kun se ei ole enää itsestäänselvyys. Siitäkin meidän on hyvä olla tietoisia ja muistaa myös tuoda se esiin.

Kulttuurivoimaa

Kävin eilen tapaamassa Haihatuksen Merjaa ja Raimoa. Juttelimme kulttuurista ja elinvoimasta ja olimme yhtä mieltä siitä, että nämä kaksi asiaa kulkevat käsikädessä.

Kulttuurilla ja taiteella tiedetään olevan merkittäviä vaikutuksia paitsi ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen, myös yhteisöjen ja alueiden kehittämiseen. Kulttuuri yhdistyy myös voimakkaasti talouteen, jolloin puhutaan elämystaloudesta ja luovasta taloudesta. Alueiden taloudellisen menestyksen katsotaan olevan entistä enemmän sidoksissa innovaatioihin ja luovuuteen, jota ammennetaan kulttuurista. (kts. esim. Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu 2010.)

Erityisesti maaseutukunnissa on mielestäni tärkeää yhdistää voimia elinvoimaisuuden aikaansaamiseksi. Tämän hankkeen tavoitteet ovat niin moninaiset, että nyt voisi olla hyvä koettaa myös uudenlaista yhteistyötä.

PS. Tuo aiemmin mainitsemani raportti oli pinossa työpöydälläni ja kun sitä selasin huomasin, että kuvitus on Merja Metsäsen/Haihatuksen käsialaa. Mahtava yhteensattuma!

Lapsiperheiden mietteitä elinvoimaisuudesta

Viime viikonloppuna Joutsan elinvoimaisuudesta kyseltiin MLL:n järjestämän peuhulan ja kirppiksen yhteydessä. Tapahtuman pääkohderyhmänähän ovat lapsiperheet, joten voitanee sanoa, että näissä vastauksissa kuuluu lapsiperheiden ääni.

Joutsasta tekee elinvoimaisen vastaajien mielestä ennenkaikkea elinvoimaiset ihmiset eli aktiiviset, toimivat ja tyytyväiset asukkaat. Myös aktiivisia yhdistyksiä ja seuroja kiitellään, samoin kuin lukuisia tapahtumia. Eri tahot ovat valmiita toimimaan Joutsan hyväksi, mutta yhteistyötä voitaisiin edelleen lisätä. Myös vireä yritystoiminta, hyvät palvelut ja runsas mökkiläisten määrä kertovat elinvoimaisuudesta. Joutsan pieni koko, lasten kasvuympäristön turvallisuus sekä sijainti ja liikenneyhteydet lähikaupunkeihin ovat nekin elinvoimaisuuden osatekijöitä. Kaikki eivät näe Joutsaa kovin elinvoimaisena, vaan kunnan elinvoimaisuudesta todetaan olevan vain rippeitä jäljellä.

Elinvoimaisuutta voitaisiin parantaa luomalla työpaikkoja, hankkimalla uusia asukkaita kuntaan ja satsaamalla ihmisten hyvinvointiin. Uusien ihmisten myötä voisi tulla uusia ideoita, mutta myös koulutettujen nuorten paluu töihin Joutsan seudulle olisi tärkeää. Elinvoimaisuutta voitaisiin edelleen parantaa, huomioimalla paremmin erilaiset kohderyhmät kuten vanhukset ja lapsiperheet sekä pitämällä sekä julkinen että yksityinen palvelutaso hyvänä. Elinvoimaisuuden eteen tarvittaisiin markkinointia, viestintää ja uusia liikeideoita. Yritysten ja yhdistysten toimintaedellytysten parantaminen, vetovoimaisten tapahtumien järjestäminen ja kunnan itsenäisenä pysyminen mainitaan myös elinvoiman edistäjinä.

Vastaajia pyydettiin myös ottamaan kantaa, kenen tehtävä elinvoimaisuuden parantaminen on ja mitä he itse olisivat valmiit tekemään asian eteen. Elinvoimaisuuden lisääminen nähdään kaikkien tehtävänä, ihmiset itse ovat vastuussa, mutta puitteet luodaan usein valtion tai kunnan tasolla. Kunta voi parantaa eri toimijoiden toimintaedellytyksiä ja tekemällä pitkäjänteisiä päätöksiä sekä huolehtimalla hyvin tuottamistaan palveluista. Asukkaiden ja yritysten hankkiminen alueelle nähdään paitsi kunnan, myös kuntalaisten tehtävänä. Tapahtumien järjestämisessä ja liiketoimintamahdollisuuksien luomisessa kaikki voisivat tehdä yhteistyötä. Myös kunnan luottamushenkilöiltä toivotaan näkemyksiä elinvoimaisuuden parantamiseen.

Mitä kukin sitten olisi valmis tekemään yksilötasolla oman kuntansa elinvoimaisuuden lisäämiseksi? Ostamaan paikallisia palveluita sekä osallistumaan tapahtumiin sekä tekijänä että kävijänä. Kunnan ja joutsalaisten palveluiden mainostamiseen ja markkinointiin ollaan myös valmiita. Vapaaehtoistoiminta, yhdistystoiminta ja talkoisiin osallistuminen ovat nekin listalla, samoin aktiivisuus ja toimeliaisuus. Myös yrittäjänä toimiminen, töiden tarjoaminen nuorille ja lähiruuan tuottaminen nousevat vastauksissa esiin.

Kaiken kaikkiaan voitaneen sanoa, että hyviä ajatuksia saadaan kasaan, kunhan niitä vain muistetaan kysyä. Ilahduttavaa on, että kehittämisvastuun nähdään kuuluvan myös jokaiselle yksilölle itselleen. Erityisesti maaseudulla oma-aloitteisuuden tukeminen on tärkeää, jotta ihmisiä voidaan innostaa toimimaan oman yhteisönsä hyväksi. Unohtamatta tietenkään muita toimijoita, joilla on omat määritellyt vastuunsa ja vaikutuksensa alueelliseen elinvoimaisuuteen.


PS. MLL:n lahjoittamat lastenkonserttiliput menivät kaikkien vastaajien kesken suoritetussa arvonnassa Anu Järviselle. Onnea!

Joutsa nelikentässä

Lamminmäen ryhmätöissä pohdittiin Joutsan vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia. Vahvuuksiksi nostettiin sijainti eli 4-tien läheisyys ja alle kahden tunnin matka monista kaupungeista. Myös kauppapalveluita ja päivittäistavaravalikoimaa kehuttiin. Muita vahvuuksia ovat muun muassa kunnassa sijaitseva kansallispuisto, seudun kalaisat veet ja kauniit maisemat sekä maaseudun rauha.

Heikkouksina esiin nousivat toimimattomat tietoliikenneyhteydet, työpaikkojen vähyys ja julkisen liikenteen heikot yhteydet. Myös vanhuspainotteisen väestön kotihoidon palveluista ja asumismahdollisuuksista kannettiin huolta.

Joutsan uhkina nähdään väen väheneminen ja ikääntyminen sekä palveluiden vähentyminen. Kuntauudistuksen pelätään jättävän Joutsan reuna-alueeksi. Muina uhkina esiin nousevat pusikoituminen, turvallisuuden rapistuminen ja syrjäytymisen lisääntyminen. Myös peräkammarin pojat ja vaimojen vähyys on hankala yhtälö.

Mahdollisuuksia Joutsassa kuitenkin on näkyvillä muun muassa palvelualojen työpaikkojen osalta ja pienyrittäjyyden mahdollisuuksina. Kaavoitus nähdään myös mahdollisuutena, kunhan vapaa-ajan asuntoja ja tontteja muistetaan markkinoida aktiivisesti. Markkinoinnin avulla myös palvelut ja erilaiset käyntikohteet voidaan nostaa esiin ja esimerkiksi kansallispuiston vetovoima tulee hyödyntää oikeanlaisella palvelutarjonnalla. Kotiseudulle eläkepäiviään viettämään tulevat asukkaat nähdään myös mahdollisuutena.

Ryhmätyö paljastaa mielestäni monia aika oleellisia asioita, joita kannattaa tarkastella lähemminkin. Maaseutukuntien markkinointi on pitkään perustunut luonnonkauneuden ja rauhallisuuden korostamiseen. Sitä toki edelleen löytyy maaseudulta, mutta monet ovat varmasti kiinnostuneita, mitä sen lisäksi on tarjolla. Yhteisöllisyys ja luotettavuus luetaan maaseudun vahvuuksiksi, joita ei ehkä osata nostaa esiin, mutta kaupunkilaisnäkökulmasta ne on helpompi tunnistaa. Ne ovat varmaan myös asioita, joihin ei kiinnitä huomiota ennekuin ne puuttuvat. Maaseudun yrittäjyydessä luotettavuuskortin ennakoidaan nousevan jopa kilpailutekijäksi.

Muitakin ajatuksia tehty nelikenttä virittää, muun muassa paluumuuton mahdollisuuksista laajemmaltikin. Pohdiskelen niitä joskus myöhemmin.

Miltä sinusta nelikentän avulla esiin nousseet asiat vaikuttavat?

Kylätapaamisen satoa

Aiemmin lupailin, että kirjoittelen vähän niistä asioista, jotka nousivat esiin kylätoimijoiden vastauksissa ja ryhmätöissä Lamminmäellä.

Joutsan elinvoimaisuuden kehittämisen kannalta oleellisina asioina nähdään toiminnan ja aktiivisuuden lisääntyminen, työpaikkojen, yritysten ja uusien ideoiden tuomat mahdollisuudet sekä palvelutarjonnan säilyminen. Myös kylät tulee nähdä kehityskelpoisina alueina uusien asukkaiden ja yritysten hankkimiseksi kuntaan. Kylien tarjoamia elämyksiä kannattaisi tarkastella lähemmin ja lisätä kylien välistä yhteistoimintaa. Elinvoimaa hankkeelta toivotaan juuri tämän yhteistoiminnan lisäämistä ja markkinointiapua.

Mitä tuo yhteistyö voisi sitten olla? Ryhmätyössä nousi esiin yhteinen ilmoittelu ja yhteistyö isompien tapahtumien yhteydessä. Tontteja voitaisiin kartoittaa ja markkinoida yhdessä ja järjestää yhteisiä kyläkierroksia ja avoimien ovien tapahtumia. Perinteistä kylien talkootyötä, kylien ja tienraittien siistimistä sekä kyläilmeen kohentamista ja yhtenäistämistä voitaisiin tehdä jatkossakin. Myös kesäasukkaiden mukaan saaminen tapahtumiin ja harrastuksiin nähdään tärkeänä. Kylien edustajien kannattaisi myös kokoontua aika ajoin yhteiseen aivoriiheen, jotta saataisiin vaihdettua ajatuksia, ideoitua uutta ja jaettua hyviä käytäntöjä kylien kesken. Tällaiseen yhteistyön kehittämiseen hanke antaa erinomaiset mahdollisuudet, joten käytetään tilaisuus nyt hyväksi.

Kylien tapaaminen Angesselässä

Eilen illalla tapasin Lamminmäellä Angesselällä kylätoimijoita eri puolilta Joutsaa. Meitä oli koossa ilahduttavasti, yhteensä 26 henkilöä. Illan aikana käytiin läpi kehittämishanketta kylien näkökulmasta ja kuultiin kylien tämänhetkisiä kuulumisia. Illan päätteksi mietittiin myös itsekseen ja ryhmissä tulevia kehityshaasteita ja -mahdollisuuksia sekä ideoitiin sitä, mitä kylät voisivat tehdä yhdessä.

Esiin tulleista ideoista kirjoitan tarkemmin, kun luen paperit ensin huolella.

Mitä elinvoimaa?

Hankkeen nimen ollessa "Elinvoimaa Joutsaan!" herää vääjäämättä kysymys, mitä kaikkea tuo elinvoima oikein tarkoittaa. Taitaa olla niin, että eri ihmisille se tarkoittaa eri asioita ja toki asiaa voi myös tarkastella erilaisista näkökulmista. Kuntatasolla tarkasteltuna keskeisiä elinvoimaisuuden tekijöitä ovat mielestäni palveluiden saatavuus, yritteliäisyys ja yrittämisen mahdollisuudet, elämisen laatu ja tulevaisuuteen katsominen sekä halu vaikuttaa omaa elinympäristöön. Elinvoima on myös mahdollisuutta selviytyä, pärjätä sekä nähdä ja uskoa tulevaisuuteen.
Olen sitä mieltä, että elinvoimaa ei voi tuoda, mutta sitä voidaan kyllä synnyttää. Aktiivisuutta ja kehittämishalukkuutta voidaan tukea ja ruokkia. Silti kaikki lähtee yhteisöistä itsestään ja niiden halusta rakentaa omaa elinvoimaisuuttaan. Hankkeen keskeinen tehtävä on antaa sytykkeitä ideoille ja ratkoa pulmia, jotka ovat mahdollisesti tekemisen tiellä.

Tapaan torstaina Lamminmäellä Joutsan kylien edustajia. He ovat hankkeen kannalta keskeisiä toimijoita, jotta kehittämishanke ulottuu koko kunnan alueelle. Odotan innolla kyläläisten kehittämisideoiden kuulemista!

Kehittämishanke käynnistyy

Elinvoimaa Joutsaan! -hanke on pyörähtänyt käyntiin. Tämä blogin tehtävänä on kertoa hankkeen etenemisestä ja siinä syntyvistä ajatuksista. Tarkoituksena on myös tarjota yksi lisäfoorumi aiheesta syntyvälle keskustelulle.

Hankevetäjänä toimin minä Tiia Rantanen, ajan kanssa tulemme varmasti monien toimijoiden kanssa tutuiksi. Haluan hankkeen viestinnän olevan avointa ja helposti seurattavaa. Toivotan tämän blogin lukijat myös kommentoimaan tänne tehtyjä postauksia ja hanketta aktiivisesti.

Tervetuloa mukaan!

PS. Minut tavoittaa numerosta 040 554 6759 ja sähköpostia voi lähettää osoitteeseen tiia.rantanen (at) joutsa.fi
Skypen kautta löydyn hakusanalla 'elinvoimaa' ja työhuone on osoitteessa Länsitie 7, Joutsa (2. krs.).